Sanasto
Viruminen (reologia)
Viruminen on yksi varhaisimmista "kontrolloidun rasituksen" reometrikokeista, jossa materiaali kirjaimellisesti "viruu", eli mittaamme suhteellisen pitkän ajanjakson aikana small näytteen liikettä (viruminen määritellään virumisominaisuutena, J) kohdistamalla small vakiojännitystä.
Tämäntyyppisen mittauksen etuna on se, että vaikka jännitys olisi small, tyypillisesti small tuloksena oleva muodonmuutos (J) kasvaa ajan mittaan merkittäväksi.
Reologisesta näkökulmasta katsottuna tämä alkaa myös osoittaa materiaalin "viskoelastisia" ominaisuuksia, koska ne jakautuvat ajan myötä seuraaviin alueisiin:
- G1, joka on alkuperäinen nopea "elastinen" vaste, jossa elastinen rakenne venyy
- G2/η1 on nyt "viskoelastinen" vaste, jossa on edelleen jonkin verran nopeaa kimmoista jännitystä, mutta joka hidastuu hieman hitaamman viskoosivasteen myötä
- η2 on nyt "viskoosinen" alue, jossa kaikki elastinen rakenne (JE) on venytetty ja jäljellä on puhdas viskoosinen virtaus
Varhaisen sukupolven rotaatioreometreissä käytettiinkin usein virumiskokeita eräänlaisena "korkean resoluution" viskositeettimittauksena sen varmistamiseksi, että virtauskäyrän jokainen datapiste oli "vakaassa tilassa", eli puhtaassa viskoosivirtauksessa.
Seuraavan sukupolven reometreillä, kuten Kinexus NETZSCH -laitteella, on kuitenkin "live-data" jokaisesta virtauskäyrän datapisteestä, joten tasainen tila voidaan tarkistaa myös ilman erityistä virumistestiä.
Virumista käytetäänkin nykyään yleensä erikoisempiin testeihin, kuten tarkasteltaessa small sovellettujen rasitusten (kuten painovoiman) pitkäaikaisia vaikutuksia materiaaliin tai jäljiteltäessä sovellettuja prosesseja, kuten Multiple Stress Creep Recovery (MSCR)Menetelmän tarkoituksena on Identify osoittaa, että asfalttisideaineessa on elastinen vaste. MSCR-testiä (Multiple Stress Creep Recovery (MSCR)Menetelmän tarkoituksena on Identify osoittaa, että asfalttisideaineessa on elastinen vaste. Multiple Stress Creep and Recovery) bitumi/asfalttinäytteille.
Virumiskokeen palautumisosa on yleinen laajennus virumistulosten validoimiseksi. Nyt reometri kytkee pois päältä small sovelletun jännityksen, jotta voidaan kirjaimellisesti mitata palautuminen ajan myötä, jolloin virumisjouston (JE) pitäisi olla sama kuin palautumisjouston (JR). Jälleen "elastinen" vaste on nopein (G1), ja sen jälkeen tulee "viskoelastinen" vaste (G2/η1). Koska viskoosivirtauksella ei ole palautumista, meillä on palautumaton virtausalue, joka on sama kuin kuinka pitkälle näyte viskoosivirtauksena virtaa.
