Mikä menetelmä sopii parhaiten näytteeseeni?
Esitetyt lämmönjohtavuuden ja lämmönjohtavuuden mittausmenetelmät eroavat toisistaan lähinnä suositellun näytegeometrian sekä saavutettavien LämmönjohtavuusLämmönjohtavuus (λ, yksikkö W/(m-K)) kuvaa lämmön muodossa olevan energian kulkeutumista massakappaleen läpi lämpötilagradientin vaikutuksesta (ks. kuva 1). Termodynamiikan toisen lain mukaan lämpö virtaa aina alemman lämpötilan suuntaan.lämmönjohtavuus- ja lämmönjohtavuusalueiden osalta.
Taulukossa 1 esitetään yleiskatsaus sopiviin otoskokoihin.
| LFA | GHP | hFM* | ||
|---|---|---|---|---|
| Näytteen muoto | Pyöreä tai suorakaiteen muotoinen | Neliö | Pyöreä tai suorakaiteen muotoinen | |
| Kappaleiden lukumäärä näytettä kohti | 1 | 2 | 1 | |
| Halkaisija ja/tai reunan pituus | 6 mm - 25,4 mm | 300 mm x 300 mm | 150 mm x 150 mm - 300 mm x 300 mm (tai 305 mm x 305 mm - 610 mm x 610 mm) | |
| Suurin paksuus | 6 mm | 100 mm | 100 mm (tai 200 mm) | |
| Vähimmäispaksuus | 0.01 mm, riippuu näytteen ominaisuuksista | Noin 1 mm, riippuu näytteestä | Noin 5 mm |
* Saatavana on kolme HFM-mallia eri näytekokoja varten
Taulukko:1 Vakiintuneet näytegeometriat
Suhteellisen large näytekapasiteettinsa vuoksi HFM (Heat Flow Meters) ja GHP (Guarded Hot Plates) - lämmönjohtavuuden suoraan määrittämiseen käytettävät menetelmät - ovat ensisijaisesti inhomogeenisille näytemateriaaleille (eristysmateriaalit) tarkoitettuja menetelmiä.
Laser- tai valosalamalaitteet (Light Flash Apparatuses, LFA) on konfiguroitu käsittelemään vain paljon pienempiä näytekokoja. Vakionäytteiden koko on 12,7 mm ja paksuus 2-3 mm.
Yleiskatsaus erilaisista lämmönjohtavuuksista riippuen käytetystä menetelmästä on esitetty kuvassa 1 ja lämpötila-alueiden osalta kuvassa 2.
Palaa osoitteeseen: